Ripsiä, ripsiä, paljon ripsiä..

 

Kävin taas hetken tauon jälkeen kaverillani laitattamassa ripsienpidennykset. Tulee heti jotenkin ylellisempi ja naisellisempi olo ku saa ripset, eikä tarvitse sen ripsarin kanssa aamusin pelleillä. Säästää myös aikaa meikkauksessa huomattavasti.

 

 

 Tossa oikeanpuolimmaisessa kuvassa ehkä näkyy toi pituus parhaiten. Mielestäni juuri siinä rajamailla, että ois överit. Vernerin mielestä nää on jo aivan liian räpsyt.. Mutta en kuuntele. Mä tykkään ja se on pääasia.

 

 

 

Sitten itse uutisiin mitä halusin täällä kertoa tällä kertaa:

 

MÄ PÄÄSEN TAMMIKUUSSA RIPSIENPIDENNYS JA -TUUHENNUSKURSSILLE!

Oon niin innoissani! 

 

Äitipuoleni kesällä puhui mulle, että mun pitäisi käydä siellä kurssilla. Ihan vaan jos haluan tienata vähän taskuun rahaa tekemällä hänelle ripsiä joka kuukausi (+huollot).

 

 

 

 

Ja nyt istuskelen töissä vähintäänkin tylsistyneenä ja tiesin, että tästä on tulossa tylsä työpäivä, joten otin itseäni ilahduttaakseni kaupasta kaksi leivosta. Oioi, noi on niin hyviä!

Ne on jotain cupcake-tyyppisiä omenaleivoksia, jossa kermavaahtoo ja tomusokeria päällä.. Nam.

 

 

 

 

 

 

 Maistuvaa viikonloppua! :-)

TVn orja

Tein jotain, mitä ajattelin, etten pitkään aikaan tekisi. En seuraisi muiden jalanjälkiä.

Mutta tein sen silti... nimittäin tein accon Netflixiin ja alko se kuukauden ilmainen kokeilu.

Oon aikasemmin kattellu tylsistyneenä kaverin käyttäjältä joitain itseäni kiinnostavia sarjoja ja tv-sarjoja. Sillon tuntu, et nyt oon kattonu kaiken tästä suppeasta valikoimasta.

Mutta eilen illalla kaheksan aikaan kyllästyin surffaamaan nettiä/facebookkia, että tuli himo katsella vähän Jersey Shorea. Juu, vaikka kuin moni ihminen sitä sarjaa haukkuu ja ei pysty sietämään, mä koen sen niin mielenkiintoseks ja koukuttavaks, että mä en pysty lopettaa alotettuani kattoo sitä. Se vaan uppoo muhun. No, siinä mä sitten selailin ykköskautta vaikka oon nähny ne jo moneen kertaan MTVltä. Joten kattelin et hoi, täällähän on kakkoskausikin (tietenkin..). Tuijotin ruutua puoli neljään asti. En vaan millään pystyny lopettamaan. Onneks menin töihin vasta kahteen niin ei ollut hätää. :-D

________________________________________________________________________

Sitten ajattelin hehkuttaa Ellin uutta (blingbling)kaulapantaa! Kävin Tuuspetissä Martan kanssa, kun niille on tosiaan tulossa se pienen pieni hurmuri tällä viikolla. Piti herralle hankkia hihna ja ruokakuppi näin alkuun. 

No, siinä kateltiin niitä koirille sit koin tarvetta vähän tutkia kissojen kaulapantoja. Kysyin, missä ne sijaitsee ja lähdin kävelemään kyseistä hyllyä kohden. Ja siinä se oli. Kuin valokeila olis osunu tähän kyseiseen kaulapantaan. Ei mennyt sekuntiakaan kun mä kahmasin sen käteeni ja menin kassalle. Aivan upea. :-d

 Sitten kun Verneri tuli kotiin ja huomasi tän upean korun Ellin kaulassa ja ohella helinän, koska siinä oli se kello/helistin/mikälie... ei tykännyt. Meni salaa sitten leikkaamaan sen helistimen pois, koska hänen mielestään Elliä nätisti sanottuna vitutti se helinä aina kun hän liikku. :D

Tiedän sisimmissäni, että Verneri tykkää Ellistä vaikka se esittää et ne ois riidoissa eikä sopiminen tulis kuuloonkaan. Kuitenkin bongasin Verkun halimassa Elliä ja silittelemässä sitä. :3

 

Kuulumisia

Uusi kirjotus nyt piiiitkään aikaan. :-)


Mutta ajattelin nyt kirjotella tylsän työpäivän alla vähän kuulumisia ja tapahtumia mitä mulle ja läheisten elämään kuuluu.

 Asuminen

Meillä tuli kotona sellanen kinkkinen tilanne, että meidän piti muuttaa (minä, äiti, isäpuoli ja pikkusisko) pois, eli mun sisko majotettiin mun isän luo tohon ihan lähelle, mutta äiti ja isäpuoli joutu hetkeksi muuttamaan asuntovaunuun ja talven jälkeen meiän tontille (kesämökille) Pornaisiin. Mutta.... mun asiat ei ihan kunnossa tän takia ole. Tää tilanne tuottaa jatkuvasti stressiä ja mietteitä, miten tästä selvitään.

Mulla oli kuukauden varotusaika ettiä itelleni uus majapaikka. Laitettiin heti äidin kanssa asuntohakemuksia joka paikkaan mihin keksi. Oli nuorisosäätiötä, VVO:ta, Avaraa, Tuusulan kuntaa jne. Samalla pääsin majottumaan Kirsin luo kissani kanssa, mutta päädyttiin parin kuukauden yhteiselon jälkeen, että ois parempi jos mä muuttaisin kokonaan pois. Tavaroiden pakkaamisessa meni yhteensä tunti ja itse muutossa seuraavana päivänä pari tuntia. Muutin siis poikaystäväni Vernerin "asuntoon" kellariin (hän asustelee siis vanhempiensa luona intin vuoksi vielä). Sain Ellinkin majottumaan hoitoon Vernerin siskon luo yläkertaan. 

Nyt oon asustellu n. kuukauden jo täällä ja toivon, että saisin oman asunnon pian. En tykkää olla kenenkään tiellä. Onhan tuolla tietenkin omaa rauhaa, on oma ulko-ovi ja hana. That's about it.

Elämäni eläimet

Ihanan kissani Ellin sopeutuminen tohon uuteen outoon ja suureen asuntoon oli alkuun tietenkin vaikeeta kun kisu oli hämmentynyt niin sokkeloisesta talosta. Nyt onneksi on jo tottunut ja heti alkuun meni hiekkalaatikolleen pisulle kun muutettiin. :3

Ja nyt... Nyt on tulossa niin älyttömän suloinen koiranpentu ensi viikolla! Vernerin vanhemmat hankki tollasen suloisen terrierin.

Niitä oli neljä pentua vipeltämässä pitkin olohuonetta kun käytiin kasvattajalla katsomassa.

Kovasti niillä oli talutushihna suussa ja söpö pieni häntä heiluen ne pesi lattioita luutulla. :-D eli kaikki mitä lattialla oli, ajautu niiden suuhun ja kaikki neljä yhteisvoimin roudasi tota lattiamoppia ja pesi omat pisunsa lattioilta. Oli aika hulvaton näky.

Hämmentävä muutos

Koin tossa maanantaina todella hämmentävän muodonmuutoksen: mun hiukset vaalennettiin aluksi kaikkein vahvimmalla vaalennuksella ja sen jälkeen vaalennuspesulla. Lopputulos tietenkin ruskehtavan oranssi. 

Se mikä tästä seki hämmentävää oli se, että oon oikeelta hiusväriltäki mustahko ja ala-asteelta lähtien oon värjänny vaan mustalla. Toki välillä on ollu jossain vaaleita raitoja. Mutta se, että nyt mä päätin mennä kaverini Mintun käsittelyyn, oli aika uskaliasta jos näin sanotaan.

Nyt mulla siis on tän väriset hiukset

Pahoittelut huonoista kuvalaaduista (mulla ei ole oikeaa kameraa, ainakaan vielä) ja pitkästä postauksesta. Toivottavasti joku sen jaksaa lukasta läpi. :-)



Nyt syksyn jatkoja!